| |







 |
|
levottomat jalat vauhdissa
Muistatteko Ilkka Kuosmasen, pienen pellavapäisen
turkulaispojan, joka hurmasi yleisön tanssitaidollaan parin
vuoden takaisilla Irlanti-festivaaleilla? Ilkan menestys jatkuu
myös Suomen rajojen ulkopuolella. Anne Kuosmanen kertoo tässä
Ilkan kuulumisia:
Kuinkas sitten kävikään ?
Anne Kuosmanen
Viimeisten kuuden kuukauden aikana
nyt 13-vuotiasta Ilkka Kuosmasta ei ole näkynyt lavalla yhtä
tiuhaan tahtiin kuin tavallisesti. Nuori lupaus keskittyi ensisijaisesti
tietenkin koulunkäyntiin, mutta myös suurempia haasteita
varten: Marraskuussa 2002 Mullingarissa, Co. West Meath’ssa,
Irlannissa pidettyihin Leinster Championship – kilpailuihin
ja huhtikuussa 2003 Killarneyssa, Co.Kerryssa pidettyihin irlantilaistanssien
maailman-mestaruuskilpailuihin. Syksyllä eivät jälkimmäiset
kilpailut suinkaan olleet vielä itsestäänselvyys,
asian ratkaisi menestyminen Leinstereissä. Toki Ilkkaa on nähty
myös esiintymässä, mutta kaikille pyynnöille
hän valitettavasti ei ole voinut vastata myöntävästi.
Tähänastisessa tanssijan elämässä ehkä
jännittävimmät kokemukset liittyvät marraskuun
2002 Irlannin matkaan. Loppukuussa pidettiin Leinster Championship
- kilpailut ja sitä edelsi tiivis ja rankka harjoittelujakso.
Lisäjännitystä matkalle antoi tulopäivänä
alkaneet rankat vesisateet, jotka saivat aikaan katastrofaalisia
tilanteita: paikoitellen talot kärsivät mittavia vahinkoja,
tiet joutuivat veden valtaan aiheuttaen jo muutenkin ruuhkaisille
Dublinin ja ympäristön teille täydellisiämottitilanteita.
Näistä haitoista huolimatta
oli Ilkan taivaalla auringonpaistetta. Sinnikäs harjoittelu
opettajansa Linda Cawten johdolla tuotti molemmille iloisen yllätyksen:
Ilkka voitti omassa sarjassaan, pojat alle 12 vuotta, Leinster Championship
– tittelin saaden tuomareilta täydet 300 pistettä!
Komea kiertopalkintopokaali on nyt ensimmäistä ja ainoata
kertaa Leinsterin alueen ja koko Irlannin ulkopuolella. Ainoata
kertaa siksi, että Ilkka sai kilpailla poikkeusluvalla, mutta
nykyiset sääntömuutokset eivät enää
salli vastaavaa lupaa. Tästä huolimatta Ilkka sai myös
oikeuden ja velvollisuuden osallistua tämän vuoden huhtikuussa
irlantilaistanssien MM-kilpailuihin Killarneyssa.
St. Patrick’s – viikko
tiesi kaikista juhlatapahtumista huolimatta Ilkalle rankkaa treeniä.
Olivathan maailmanmestaruuskisat vain kuukauden päässä
ja kaksi kilpailutanssia, jig ja set dance, vasta työn alla.
Opettajansa mukaan kukaan muu tanssija ei olisi yhtä kylmäpäisesti
pystynyt suhtautumaan lyhyeen harjoitteluaikaan, mutta Ilkka osoitti
jälleen kerran härkäpäisen luonteensa: mahdollisuudet
tanssin opiskeluun kun ovat rajalliset, niin siitä ja itsestä
on otettava kaikki irti. Tuskaa, hikeä ja kiivaitakin jalaniskuja
niihin sisältyi, mutta mikään ei olisi voittanut
sitä hikisten ja punakoiden kasvojen loistetta, kun askeleet
olivat hallussa! Taas oli saatu voitto kovimmasta kilpailijasta,
omasta itsestä.
Aika kului todella kuin siivillä
täällä kotimaassa, harjoitellen ja tehdessä
muuttoa uuteen kotiin, Kaarinaan. Kaarinan kaupunki ottikin Ilkan
avosylin vastaan, hänelle järjestyi muutamaksi kerraksi
viikoksi puitteiltaan loistava harjoittelupaikka Vaparista, vapaa-ajankeskuksesta.
Pian oli taas aika pakata matkalaukut
ja esiintymisvaatteet sekä suunnata kohti Dublinia. Siellä
Ilkalle tarjoutui harjoittelun lisäksi huikeita elämyksiä.
Irlannin Suomen suurlähettiläs Pekka Oinonen vaimoineen
kutsui Ilkan lounaalle virka-asuntoosa ja kutsun Ilkka ottikin kiitollisena
vastaan. Voimme vain todeta ylpeinä, että meillä
suomalaisilla on mahtava suurlähettiläspariskunta: vieraanvarainen
ja ystävällinen. Keskustelua olisi riittänyt vaikka
miten pitkäksi aikaa, ellei matkan päätarkoitus,
tanssiharjoitukset, olisi asettanut aikarajoitusta.
Riverdancen toimistosta, josta on
tullut meille vakituinen tervehdyskohde joka reissulla, otettiin
yhteyttä, sillä Ilkka haluttiin kuuluisan Late Late Shown
vieraaksi saman viikon perjantai-iltana. Ilkan omistautuminen irlantilaistanssille
oli herättänyt mielenkiintoa siinä määrin,
että siitä haluttiin kertoa kirjaimellisesti kaikelle
kansalle: Late Late Show on maailman pisimpään säännöllisesti
esitetty talk show, se aloitettiin jo 1950-luvulla. Lisäksi
se on Irlannin katsotuin tv-ohjelma. Siitä kieli myös
se, että niin kaduilla, seuraavana päivänä junassa
matkalla Killarneyyn kuin perilläkin Ilkka tunnistettiin. Ihmiset
aidosti ihastelivat ja toivottivat kaikkea hyvää tuleviin
kilpailuihin.
Iloisen yllätyksen saivat aikaan
myös Irish - Finnish Society’ssa Dublinissa toimivat
Virpi Lynch ja Pipsa Pentti kannustamalla Late Late Shown katsomossa
ja tulemalla tapaamaan shown jälkeen. Myöhemmin seurueeseen
liittyi myös puheenjohtaja Eeva Harney saateltuaan toisen suomalaisen
Irlannin vierailijan, Elisabeth Rehnin majapaikkaansa.
Sanoinkuvaamaton on ainoa tapa kuvailla
maailmanmestaruuskilpailujen mittavuutta ja puitteita. Koko kilpailu
kaikkine ikäryhmineen kesti viikon ja kilpailuja oli joka päivä
kellon ympäri. Tuhansittain ihmisiä, katsojia, tanssijoita,
opettajia, tanssitarvikekauppiaita, kaikkea mitä voi vain kuvitella.
Käytävillä harjoit-telua, valmistautumista omiin
suorituksiin, pukeutumista, peruukkeja, meikkausta, valokuvaajia.
Ennen kaikkea Glenneagle Hotellin käytävillä pystyi
aistimaan jännityksen ennen suorituksia, mutta pettymyksen
kyyneliltä ja vakavilta kasvoiltakaan ei voinut välttyä.
Ilkka lähti kilpailuun hyvin
realistisin odotuksin. Hän tiesi, että kaikki hänen
ikäryhmänsä muut tanssija olivat jo vanhoja konkareita,
monissa kilpailuissa käyneitä ja oppia saaneet jo pienestä
pitäen. Omaksi tavoitteekseen Ilkka asettikin selviytymisen
kilpailupaineessa omista tansseistaan, olihan jo pelkästään
mahdollisuus osallistua näihin kilpailuihin jotain sellaista,
mitä kukaan muu suomalainen ja mahdollisesti kukaan pohjois-maalainen
ei ollut koskaan tehnyt. Jos vielä onnistuisi jättämään
taakseen pari kilpailijaa, olisi se enemmän kuin uskaltaisi
unelmoida. Ilkan ikäsarjassa, pojat alle 13 vuotta, oli 57
osallistujaa kaikista niistä maista, joissa irlantilaisia maastamuuttajia
asuu: Yhdysvalloista, Kanadasta, Englannista, Skotlannista, Australiasta.
Aikataulu kilpailuissa oli myöhässä ja odottelu lisäsi
jännitystä, mutta Ilkka suoriutui omasta osuudestaan hyvin
kaikesta paineesta ja valonheittäjien kuumuudesta huolimatta,
eli tavoite oli saavutettu! Iloisen yllätyksen saimme seuraavana
päivänä, jolloin lopulliset kilpailutulokset tulivat:
Ilkka sijoittui 39:ksi, eli taakse jäi enemmän kuin pari
poikaa, peräti18! Nyt oli aika huokaista ja nauttia kuvankauniin
Killarneyn nähtävyyksistä, elokuvista ja hyvästä
jälkitunnelmasta.
Ilkan tärkeimpiä esiintymisiä
Suomessa tänä vuonna ovat olleet tammikuussa Porissa TUL:n
päivän juhlassa Porin teatterissa ja vapunpäivänä
Tampere-talossa yhdessä kapellimestari Ari Rasilasen johtaman
Tampere filharmonikkojen sekä Heini ja Pentti Hietasen kanssa.
Muutama päivä Vapun jälkeen odotti Ilkkaa koulusta
kotiin hieno yllätys Tampereelta: kannustava huomionosoitus
Tapparan edustusjoukkueelta paidan, lippalakin ja upeiden saatesanojen
muodossa. Niinköhän taas on, että kukaan ei ole profeetta
omalla maallaan, lähellä olevat asiat mielletään
itsestäänselvyyksinä tai sitten ne tuttuina juttuina
eivät tunnu tarpeeksi ”erikoisilta”!
Toki Turun kaupungin kulttuurilauta
huomioi Ilkan hakemuksen myöntämällä pienen
apurahan ja Helsingistä Ahlström Oyj kannusti Ilkkaa myös
apurahan muodossa.
Kiitos kaikille, jotka mahdollistavat
Ilkan irlantilaistanssien opiskelun taas vähäksi aikaa
eteenpäin!
Jotta tämä iki-ihana ”irkkutanssi”
ei olisi vain harvojen ilona, Ilkka opetti helppoja askeleita Turussa
Ruissalon Kansanpuistossa kansainvälisenä tanssin päivänä
15.05.2003 ”Day Of Dance” -tapahtumassa. Lattialle uskaltautui
lukuisia eri-ikäisiä, niin naisia kuin miehiäkin
kokeilemaan miten cut, heel, step, stamp ja muut askeleet nivoutuivat
toisiinsa. Ilkan stampit saivat cd-soittimenkin hyppäämään,
mutta sehän vain osoitti, että tanssi on tosiaan iso ilo,
kullekin omalla tavallaan, omien taitojensa mukaan. Tanssi on hauskaa!
Keksitkö Ilkalle sponsoreita? Nuorukaisella kuluu pelkästään
sukkiin omaisuuksia, tanssikengistä ja kilpailumatkoista puhumattakaan.
Yhteydenotot Shamrockin toimitukseen webmaster@fin-irl.fi
|